Nordling Iiro: Kansallinen etu haarniskana USA:n kylmän sodan alun ulkopolitiikan muotoutuminen 1945
Myymälän hyllyssä :-)
Kuvaus
Kansallinen etu haarniskana USA:n kylmän sodan alun ulkopolitiikan muotoutuminen 1945-1950
Lisätietoja tuotteesta
- ISBN
- 9789526809847
- Kustantaja
- Omakustanne, Iiro Nordling
- Painovuosi
- 2017
- Painos
- 1
- Sivumäärä
- 244
- Sidonta
- Sidottu, kuvakannet
- Kunto
- Uutta vastaava (K5)
- Kieli
- suomi
- Muuta/tarkempi kuvaus
- Esittelyteksti Kirja käsittelee USA:n ulkopolitiikan muutoksia kylmän sodan alussa. Erityisesti esiin nousee se kuinka maa nosti kansallisen edun ja -turvallisuuden ulkopoliittisen ajattelunsa keskiöön. Kyse ei siis ollut pelkästään eristäytymispolitiikan hylkäämisestä, vaan myös uudenlaisen ulkopolitiikan suunnittelusta, jossa jopa kahden pääpuolueen ulkopoliittinen päätöksenteko tuli alistaa kansalliselle edulle. Kylmän sodan alussa tärkeää oli se, että syntyi ns. antikommunistinen konsensus. Kirjassa esitetään kärjekkäitäkin näkemyksiä siitä, missä roolissa erinäiset tekijät olivat kylmän sodan alun maailmassa. Mikä oli natsiverkostojen rooli, entä juutalaisevakkojen kohtelu ja Israelin perustaminen. Kiinnostavaa on havaita brittiläisen maailmanvallan syrjäyttäminen ja brittien rooli USA:n maailmanvallan taustalla. Kirjassa käsitellään ideologian roolia ja toisaalta retorisen ilmapiirin muutosta kylmän sodan alussa. Kylmä sota tunnetusti alkoi hahmottua retoristen puheiden kautta. Churchillin rautaesirippu-puhe oli kuuluisa ja samoin Trumanin puhe kongressissa, jossa julistettiin patoamispolitiikka maan linjaksi suhteessa Neuvostoliittoon. Kirjassa on käsitelty suhdetta Neuvostoliittoon vasta viimeiseksi, koska tällä tavalla on haluttu antaa kuva niistä muista muutoksista, joita USA:n ulkopoliittisen johdon piirissä tapahtui. Kirja on hyödyntänyt kirjallisuutta, jota suorastaan tulvi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Tekijän mukaan tätä keskustelua ei Suomessa sen tarkemmin seurattu, koska joka suunnalla tapahtui muutoksia. Erityisesti EU:n tutkiminen nosti päätään ja toisaalta suomalaisittain tutkittiin Kekkosen kautta. Kylmän sodan päättymisestä ilmestyi maassamme enemmän kirjallisuutta niihin aikoihin.